Uusi vuosi, vanhat kujeet

Vuosi 2011 on nyt takana. Se on ollut opettavainen vuosi, erityisesti sijoittamisen suhteen. Mutta ennen kuin käsittelen koko vuoden tuloksen, kerron luvut joulukuulta. Säästöön sain veronpalautusten ansiosta huimat 1992,75 €. Kokonaisuudessaan varallisuus kasvoi 43 782,79 €:oon. Kasvua kertyi siis 5,21 % edellisestä kuusta. Kuva 1 näyttää tämän palkkimuodossa. Pelkkien sijoitusten tuotto oli vaatimaton 0,42 %. Mutta plussa on kuitenkin parempi kuin miinus.

Kuva 1. Sijoitusvarallisuuden kehitys ja tavoitteet.

Sitten tullaan koko vuoden lukuihin. Kun vuosi alkoi, en ollut vielä sijoittanut senttiäkään suoraan osakeisiin. Rahastoissa oli jonkin verran rahoja. Tällöin käytettävissä sijoitusvarallisuutta oli 29 291,95 €. Vuoden aikana kasvua tuli siis 49,47 %. Lisätyn pääoman osuus oli 54,23 %. Tästä jo tyhmempikin laskee, että tappiota tuli, eli sijoitusten tuotto vuoden aikana oli yksinkertaisesi laskettuna -4,76 %. Verotukseen voin merkata -3096,48 € voittojen ja tappioiden erotukseksi. Osingoistahan verot on jo maksettu, ja niistä kertyi 729,35 €.

Joulukuun aikana vaihdoin uuteen strategiaan, joka antaa suurinpiirtein osakemarkkinoiden keskituoton, mutta pienemmällä riskillä. Perinteisen talousteorian mukaan rationaalinen, riskiä karttava sijoittaja pyrkii minimoimaan riskin annetulle tuotto-odotukselle. Toisaalta tehokkailla markkinoilla myös pitäisi päteä, että arvolla painotettu markkinaportfolio antaa tuon minimiriskin. Mutta mikä on markkina? Miten teemme rajauksen? Tässä on joitakin ajatuksia uudelle vuodelle. Joka tapauksessa jatkan vanhoin kujein eli vuoden päästä olemme viisaampia sen suhteen, miten uusi strategia on lähtenyt toimimaan.

Osakkeen negatiivinen korrelaatio

Otsakkeen mukaisilla hakusanoilla oli joku Googlettanut ja päätynyt minun blogiini. En tiedä, mikä on ollut haun tarkoitus, mutta joka tapauksessa ajattelin kirjoittaa jotain aiheesta. Monesti kuulee sanottavan, että hajauttaminen on ainoa "ilmainen lounas", joka sijoittajalle on tarjolla. Hajauttamalla voi eliminoida osakekohtaista riskiä, jolloin jäljelle jää vain markkinariski. Eri sektorien ja eri maiden kesken hajauttamisen pitäisi pienentää riskiä. Ikävä kyllä nykyisillä globaaleilla markkinoilla korrelaatiot ovat melkoisen vahvoja, ja todellinen hajauttaminen on haastavaa.

Yksityisen sijoittajan ei tarvitse ostaa isoa lajikoimaa osakkeita, vaan hajautuksen voi tehdä helposti indeksiä seuraavalla ETF:llä. Tällöin suurin osa yksittäisten osakkeiden riskistä on eliminoitu. Jäljelle jää markkinariski. Voiko tälle tehdä mitään? Löysin tuoreen listan vaihdon perusteella suosituimmista ETF:stä (http://etfdb.com/compare/volume/). Kun karsitaan pois vivutetut ja käänteiset ETF:t, jäljelle jää seuraava lista (suluissa ticker):

1. SPDR S&P 500 (SPY)
2. Financial Select Sector SPDR (XLF)
3. Russell 2000 Index Fund (IWM)
4. MSCI Emerging Index Fund (EEM)
5. QQQ, kohdeindeksi Nasdaq (QQQ)
6. FTSE China 25 Index Fund (FXI)
7. Emerging Markets ETF (VWO)
8. MSCI EAFE Index Fund (EFA)
9. Silver Trust (SLV)
10. S&P 500 VIX Short-Term Futures ETN (VXX)
11. Energy Select Sector SPDR (XLE)
12. Industrial Select Sector SPRD (XLI)
13. MSCI Japan Index Fund (EWJ)
14. MSCI Brazil Index Fund (EWZ)
15. SPRD Gold Trust (GLD)
16. Materials Select Sector SPDR (XLB)
17. Market Vectors TR Gold Miners (GDX)
18. United States Oil Fund (USO)

Näissä on mukana suuria indeksejä seuraavia ETF:iä (SPY, IWM, QQQ), sektorikohtaisia ETF:iä (XLF, XLE, XLI, XLB), eri markkina-alueille keskittyviä ETF:iä (EEM, FXI, VWO, EFA, EWJ, EWZ), ja raaka-aineita seuraavia ETF:iä (SLV, GLD, USO), sekä pari erikoisempaa tuttavuutta (VXX, GDX). Saako näillä aikaiseksi hyvän hajautuksen? Tutkitaan ETF:ien korrelaatioita viimeisen 6 kk ajalta (ks. Taulukko 1).

	EEM	EFA	EWJ	EWZ	FXI	GDX	GLD	IWM	QQQ	SLV	SPY	USO	VWO	VXX	XLB	XLE	XLF	XLI
EEM	1.00
EFA	0.94	1.00
EWJ	0.86	0.92	1.00
EWZ	0.95	0.90	0.79	1.00
FXI	0.95	0.86	0.77	0.88	1.00
GDX	0.48	0.43	0.39	0.49	0.46	1.00
GLD	0.06	0.01	0.03	0.07	0.09	0.70	1.00
IWM	0.91	0.92	0.83	0.87	0.85	0.37	-0.07	1.00
QQQ	0.90	0.89	0.81	0.86	0.84	0.42	-0.05	0.93	1.00
SLV	0.26	0.21	0.20	0.29	0.26	0.75	0.79	0.15	0.14	1.00
SPY	0.94	0.96	0.86	0.90	0.87	0.41	-0.07	0.97	0.96	0.16	1.00
USO	0.73	0.69	0.63	0.74	0.67	0.51	0.13	0.69	0.70	0.40	0.72	1.00
VWO	1.00	0.94	0.86	0.95	0.95	0.47	0.06	0.91	0.89	0.27	0.93	0.73	1.00
VXX	-0.86	-0.87	-0.78	-0.83	-0.79	-0.42	0.03	-0.87	-0.86	-0.24	-0.89	-0.66	-0.85	1.00
XLB	0.93	0.93	0.83	0.90	0.87	0.52	0.06	0.95	0.92	0.28	0.97	0.73	0.93	-0.89	1.00
XLE	0.91	0.92	0.82	0.90	0.84	0.49	0.03	0.93	0.92	0.27	0.96	0.77	0.91	-0.88	0.96	1.00
XLF	0.91	0.92	0.83	0.87	0.84	0.36	-0.10	0.94	0.87	0.13	0.95	0.65	0.90	-0.85	0.92	0.91	1.00
XLI	0.92	0.94	0.84	0.89	0.85	0.39	-0.07	0.96	0.93	0.16	0.98	0.71	0.92	-0.88	0.96	0.94	0.94	1.00

Taulukko 1. Korrelaatiot laskettu palvelun: http://etfscreen.com/corrmatrix.php avulla.

On suhteellisen helppo nähdä, että korrelaatiot ovat vahvoja eri indeksien välillä (r ≥ 0.93), eri sektoreilla (r ≥ 0.91), ja eri markkina-alueilla (r ≥ 0.77). Raaka-aineet, erityisesti kulta, tekevät poikkeuksen. Tosin öljy korreloi melko vahvasti osakkeiden kanssa. VXX perustuu VIX-indeksiin, joka mittaa markkinoiden volatiliteettia. Sillä on vahva negatiivinen korrelaatio osakkeiden kanssa.

Mitä tästä opimme? Tietenkään vain yhden ajanjakson korrelaatioista ei pidä vetää liian suuria johtopäätöksiä, mutta lienee selvää, että ostamalla yhtä osakepohjaista ETF:ää, voi saada suuren osan mahdollisista hajauttamisen hyödyistä. Jos oikeasti halutaan suurempaa hajauttamista, on katsottava osakemarkkinoiden ulkopuolelle. Edellä ei ole vielä käsitelty kaikkia mahdollisia ETF:iä, vaan ainoastaan eniten vaihdettuja. Yksi omaisuusluokka, joka on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle ovat joukkovelkakirjat. Asiasta kiinnostunut lukija löytää niiden korrelaatiot edellä mainitun palvelun kautta.

Uusi strategia

Lupasin jo kirjoitella jotain uudesta strategiastani, jota alan noudattamaan vuoden vaihteesta eteenpäin tai ehkä jo hiukan sitä ennen. Tavoitteena ei ole saada niinkään suuria tuottoja kuin välttää suuri heilahteluja sijoitussalkun arvossa. Kuva 1 havainnollistaa tätä asiaa. Siinä on kuvattuna valitsemani strategia verrattuna S&P 500 -indeksiin tältä vuodelta. Jyrkän kasvun aikoina strategia jää jälkeen markkinoista, mutta toisaalta suurissa pudotuksissa ei tiputa juurikaan (2007-09 peak-to-trough pudotus oli 20 %, kun monet indeksit tulivat alas 60 %). Pitkällä aika välillä tuotto on melkolailla sama kuin esim. S&P 500:n, mutta volatiliteetti on huomattavasti pienempi. Pitkän ajan kurssikäyrä on melkein rypytön viiva yläviistoon eli jokaisen sunnuntaisijoittajan märkä uni.

Kuva 1. Uusi strategia verrattuna S&P 500 -indeksiin tänä vuonna.

Mitään maagista tässä strategiassa ei siis ole. Perusidea on sijoittaa rahaa muuhunkin kuin osakkeisiin. Osakkeet korreloivat vahvasti keskenään erityisesti laskusuhdanteissa. Nykyisillä globaaleilla markkinoilla myös eri markkina-alueet korreloivat keskenään. Sen sijaan eri omaisuuslajien välillä ei ole juurikaan korrelaatiota tai se on jopa negatiivinen. Lievä, mutta tilastollisesti merkittävä negatiivinen korrelaatio löytyy mm. osakkeiden ja valtioiden joukkovelkakirjojen väliltä. Muita sijoituskohteita ovat mm. valuutat, arvometallit, kiinteistöt, ja muu kiinteä omaisuus. Näiden ja osakkeiden välillä korrelaatiot ovat usein lähellä nollaa. Muitakin kuin osakkeita voi ostaa arvopapereiden (esim. ETF:t) kautta, joten tarvetta esimerkiksi fyysisen omaisuuden varastointiin ei synny.

On myös huomattava eri omaisuusluokkien osakkeisiin nähden erilainen käyttäytyminen esim. inflaation suhteen tai talouden nousu- ja laskusuhdenteissa. Sopivalla hajautuksella voi välttää suuria pudotuksia sijoitussalkun arvossa. Toinen strategiaan liittyvä keskeinen idea on salkun tasapainottaminen sopivin väliajoin. On selvää, että parhaiten tuottanut omaisuusluokka kasvattaa osuuttaan salkussa ja huonosti tuottaneet pienentävät suhteellista osuuttaan. Toisaalta, jos emme yritä ennustaa tulevaisuutta menneiden tuottojen perusteella, optimaaliset omaisuusluokkien painot määräytyvät korrelaatioiden perusteella. Siksi tasapainottaminen on tarpeen. Useimmissa tapauksissa tämä onnistuu ostamalla lisää huonoiten pärjänneitä omaisuusluokkia. Tällöin kaupankäyntikulut ja veroseuraumukset pysyvät pieninä.

Tämä strategia on toivottavasti sellainen, että se antaa mahdollisuuden nukkua yöt rauhassa. Koska strategia pärjää sekä nousu- että laskusuhdanteessa, ei ole tarpeen seurailla talousuutisia. Jatkan tosin parin kaverini kanssa edelleen uusien strategioiden metsästystä, mutta voi mennä vuosia ennen kuin löydämme mitään toteuttamisen arvoista. Sillä aikaa keräilen rahaa tällä strategialla.

Marraskuun tulos

Marraskuussa tapahtui henkilökohtaisessa elämässä suuri muutos, kun vaihdoin asuntoa. Tästä syntyi jonkin verran ylimääräisiä kuluja, joten en saanut säästöön ihan niin paljon rahaa kuin olin ajatellut. Lisäksi panin 30 000 € kiinni asuntoon, joten se on pois sijoitusvarallisuudesta, joka on käytettävissä arvopapereihin. Tästä johtuen alkuperäinen tavoite eli 100 000 € reilun kolmen vuoden sisään ei onnistu, jos tuota asuntoon sijoitettua summaa ei lasketa mukaan. Olkoon tavoite siis tästä lähin ns. net worth -tavoite eli arvopapereiden lisäksi lasken mukaan asunnon arvon vähennettynä sitä varten otetulla velalla.

Joka tapauksessa säästöä kertyi siis marraskuussa 825,75 €. Omaisuuden arvo kasvoi marraskuussa 4,40 % eli se on nyt 41 614,88 €. Sijoitusten tuotto ilman pääoman lisäystä oli siis 2,33 %. Kuva 1 näyttää omaisuuden arvon kehityksen tältä vuodelta.

Kuva 1. Pääoman toteutunut kehitys ja tavoite vuodelta 2011.

Maaginen 40 000 € raja meni siis rikki. Tämä olisi tapahtunut jo jokunen kuukausi aiemmin, jos en olisi pannut rahojani osakkeisiin. Mutta kuten olen jo moneen kertaan todennut, riskinotto kuuluu sijoittamiseen, jos haluaa saada tuottoa. Välillä nuo riskit sitten vaan toteutuvat. On parempi, että ne toteutuvat nyt, koska rahasummat ovat vielä suhteellisen pieniä. Toisaalta laskusuhdanne kasvattaa myös sijoittajana luonnetta aivan toisella tavalla kuin noususuhdanne. Noususuhdanteeseen osaa kuka tahansa keksiä tuottavia sijoitusmenetelmiä, mutta karhumarkkinoilla todellinen riskinottokyky ja strategioiden toimivuus paljastuu.

Lähitulevaisuuden suunnitelmat alkavat selkiytyä. Olen nyt myynyt loputkin spekulatiiviset sijoitukset pois. Vielä viikko sitten olin sitä mieltä, että laskusuhdanne tuottaa uudet pohjat. Nyt en ole siitä enää niin varma. Kun euron hajoaminen on otettu esille jo sellaisena vaihtoehtona, että yritykset varautuvat siihen, ovat politiikot oikeasti selkä seinää vasten. Kohta jokin suurempi taho (IMF tai EKP) puuttuu asioihin tavalla, josta seuraa, että en haluaisi pitää positioita markkinoita vastaan. Sen opin spekuloinneistani, että markkinoita vastaan pelaavan aikaväli on lyhyt ja voitot kannattaa kotiuttaa ajoissa, koska on monen vaikutusvaltaisen tahon intresseissä, että päätrendi on ylöspäin.

Nyt kerään sen verran irtonaista rahaa, että voin aloittaa uuden strategiani mukaisen sijoittamisen. Tai ehkä säästäminen on parempi sana kuin sijoittaminen, koska kyseessä on pohjimmiltaan passiivinen strategia. Yritän löytää aikaa kirjoittaa siitä tarkemmin tässä joulukuun aikana.

Varmistelua

Nyt kurssit ovat taas tulleet alaspäin ja näyttää siltä, että pian saadaan uudet pohjat tälle vuodelle. Käteni kuitenkin kävi jo myyntinapilla eli myin 50 % myyntiwarranteistani pois pienellä voitolla. En aio ruveta ahneeksi. Tälle vuodelle on ihan hyvä tulos, jos pääsee omilleen, koska sen verran hurjaa on ollut osakkeiden hintojen lasku. Pidän kuitenkin vielä loput 50 % spekulatiivisista sijoituksistani, koska en näe laskusuhdanteelle pikaista loppua.

Marraskuun lopussa piti europäättäjien löytää "lopullinen ratkaisu", joka kuitenkin tussahti kuuluvasti. Tämä näkyy kursseissa ensin rallina ylöspäin ja sitten vastaavana lasketteluna alaspäin. OMXH25-indeksi on melkein taas lokakuun alun lukemissa. Myös euro on heikentynyt dollaria vastaan reippaasti. Ei Yhdysvalloissakaan kovin hyvin mene, koska republikaanit ja demokraatit epäonnistuivat budjetin tasapainottamiseen pyrkineissä ponnisteluissaan. Perusongelma on sama molemmin puolin Atlanttia: erilaisia poliittisia päämääriä ajavat tahot eivät pääse yhteisymmärrykseen. Yhdysvalloissa nämä tahot ovat puolueita, kun taas Euroopassa ne ovat tiukan ja löysän talouskurin maat. Uskon, että ratkaisu löytyy vasta, kun välitön taloudellinen tilanne on niin huono, että vastapuolelle periksi antaminen on pienempi paha.

Yksityinen sijoittaja tai säästäjä voi tuntea olonsa melko orvoksi, kun suuret päättäjät pelaavat pelejään. Kriisitilanteissa useimmat osakkeet näyttävät korreloivan vahvasti eli markkinakomponentti määrää kurssien suunnan yhtiöiden omien fundamenttien jäädessä sivurooliin. Siksi osakepoimintaan perustuva sijoitusstrategia voi antaa yllättävän huonoa tulosta lyhyellä aikavälillä nykytilanteessa. Tällaisen sijoittajan aikajänne on kuitenkin pitkä, ja siksi jos itse olisin tuollaisen strategian valinnut, istuisin käsieni päällä. Korkeintaan joitakin ostoja tekisin, jos se kuuluisi strategiaan.

Olen kuitenkin valinnut toisenlaisen strategian, jonka otan käyttöön vuoden vaihteessa. Pyrkimyksenä on saada aikaan mahdollisimman tasainen tuotto erilaisissa skenaarioissa. Noususuhdanteessa ei lähdetä mukaan kuplaan, ja laskusuhdanteessa ei menetetä kymmeniä prosentteja. Reaaliset tuotot pyritään pitämään kohtuullisina sekä inflaation että deflaation aikana. Ns. beta on siis pieni, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita pieniä tuottoja. Suuren betan strategioissa on mahdollisuus tietysti suurempiin tuottoihin jollakin aikavälillä, mutta tavallisesti laskusuhdanne syö merkittävän osan niistä, ellei sitten onnistuta ajoittamisessa. Minä en usko siinä onnistuvani, joten suuresta betasta seuraa pääasiassa vain suuria heilahteluja ja unettomia öitä. Pieni beta on siis minun valintani. Vuoden vaihteeseen asti kuitenkin jatkan nykyisellä spekulointilinjallani.

Euroalueen tulevaisuus vaakalaudalla

Olen tehnyt päätöksen päivittää blogia hiukan useammin. Samalla muutan tyyliä jonkin verran vapaammaksi eli aion kommentoida myös päivän polttavia aiheita, ja pohdiskella niiden vaikutusta tällaisen sunnuntaisijoittajan toimiin.

Tällä hetkellä euroalueen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Kreikan velkaongelmat ovat olleet jo pitkään uutisissa. Maa on käytännössä täysin ulkopuolisen avun varassa. Kreikka ei kuitenkaan ole suurin huolenaihe, koska pienen valtion velkasaneeraus ei suuresti maailmantaloutta horjuta. Henkilökohtaisesti minua eivät enää paljon kiinnosta uutiset Kreikasta, koska markkinat ovat jo hyvin pitkälle hinnoitelleet tappiot sisään joukkovelkakirjojen ja osakkeiden arvoihin.

Sen sijaan Italian tilanne on toinen. Siinä missä Kreikan velkataakka on suuruusluokkaa 340 miljardia euroa, Italialla on velkaa noin 1900 miljardia euroa. Mikään tukipaketti ei pelasta Italiaa, jos sen taloutta ei saada kestävälle perustalle. Tänään Italian valtion 10-vuotisten joukkovelkakirjojen tuotto oli 6,656 %. Vastaavien Saksan valtion velkakirjojen tuotto oli 1,780 %. Sijoittajat vaativat siis Italian joukkovelkakirjoille 4,876 %:n riskilisää. Kipukynnyksenä tälle riskilisälle on pidetty 4,5 %:ia, jonka jälkeen aiempien kokemusten perusteella velkaisista valtiosta tilanne on eskaloitunut.

Mielestäni eurojohtajat ampuivat itseään jalkaan viime kuun lopun huippukokouksessa, jossa päätettiin mm. pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostamisesta. Luonnollisesti helppo keino parantaa vakavaraisuutta on myydä riskisijoituksia pois. Italian valtion joukkovelkakirjoja on myyty hurjaan tahtiin, koska korot ovat nousseet, vaikka EKP on tehnyt tukiostoja, joilla on yritetty laskea niitä. Tilanne on nyt herkkä poliittisille töyssyille, joita Berlusconin hallitsemassa Italiassa väistämättä tulee eteen.

Omalta osaltani olen nyt suojassa sekä euron arvon heittelyiltä että kurssien laskulta. Sijoitin juuri 30 000 € asuntoon ja minulla on myös 44 000 € positio markkinoita vastaan (johdannaisilla; sijoitettua rahaa on vain murto-osa tästä summasta). Jos nyt alkaa hurja ralli, jossa kurssit nousevat kymmeniä prosentteja, jään toki siitä paitsi, mutta sille ei voi mitään. Vuoden vaihteessa minulla on sitten uusi suunnitelma, joka on perusteltu paitsi backtestauksella, myös terveellä maalaisjärjellä. Mutta siitä kerron myöhemmin. Vihjeenä annettakoon, että keskeinen idea perustuu korrelaatioon.

Lokakuun tulos ja jatkopohdintoja

Alkukuusta osakekurssit kävivät tähän astisissa pohjalukemissaan. Näin jälkikäteen katsottuna 4. päivä olisi ollut oikea aika ostaa osakkeita ja myydä pois myyntiwarrantit. Jos näin olisin tehnyt, voittoa olisi tullut viisinumeroinen euromäärä, kun otetaan huomioon sekä voitolla olleet warrantit, että kuukauden nousu osakekursseissa. Näin en kuitenkaan tehnyt, koska ajattelin laskun jatkuvan. Loppukuusta alkoikin sitten olla tukalat oltavat.

Nyt kuitenkin tilanne näyttää taas erilaiselta. Ensin euromaiden johtajat kasasivat suunnitelman, jonka piti ratkaista kriisi. Markkinat ottivatkin tämän suunnitelman hyvin vastaan, ja kurssit nousivat kohisten. Mutta sitten Kreikan pääministeri ilmoitti yllättäen kansanäänestyksestä, joka liittyy pelastuspakettiin. Yhtäkkiä innostus kaikkosi. Kansahan saattaisi äänestää "väärin" (samasta syystä Suomessa ei tule äänestystä esim. ydinvoimasta). En tiedä, mitä Papandreoun päässä on liikkunut. Ehkä sisäpoliittiset syyt ajoivat tähän kaikki tai ei mitään ratkaisuun. Ehkä pääministeri halusi muistuttaa, että Kreikka on demokratian kehto, jossa valta kuuluu Kreikan kansalle, eikä markkinavoimille. Mikä ikinä syy olikaan, tämä tietää hyviä uutisia minulle.

Jotain opin viime kuussa: ei pidä olla ahne. Liika ahnehtiminen johti siihen, että en myynyt myyntiwarranteja voitolla. Nyt aion sen tehdä ensimmäisen tilaisuuden tullen. Markkinoita huolestuttavat paitsi Kreikan kansanäänestys, myös Italian kyky hoitaa talouttaan. Italian tilanne on heijastunut kasvaneina korkoina. Ero Saksan valtion velkakirjoihin on kasvanut yli 4 %:iin, mikä on huolestuttavaa. En kuitenkaan aio jäädä odottamaan, että nämä huolet ratkeavat (tai eskaloituvat), vaan toimin ennen sitä, koska ahneella on tunnetusti likainen loppu.

Joka tapauksessa, kaikesta sähläilystäni huolimatta, onnistuin joitakin warrantteja kotiuttamaan voitolla, mistä seurasi se, että lopputulos viime kuulta oli positiivinen. Pääoma kasvoi 39 895,25 €:oon, mikä on 4,56 % enemmän kuin viime kuussa. Tähän toki vaikutti pääoman lisäys säästöjen kautta, joita tuli 1 403,94 € eli 3,68 %. Kuva 1 näyttää pääoman kehityksen. On muistettava, että minulla on kuitenkin suurin osa rahoista tällä hetkellä käteisenä, ja vain pieni osa warrantteina, mikä vaimentaa markkinoiden heilahtelujen vaikutusta.

Kuva 1. Pääoman kehitys.

Parempia aikoja odotellessa olen tutkinut asioita ja valinnut uuden huolettomamman sijoitusstrategian, joka on backtestattu noin 30 vuoden ajalta. Menetelmä ei tavoittele markkinoita parempaa tuottoa, vaan samaa pitkän aikavälin tuottoa, mutta huomattavasti pienemmällä riskillä. Otan tämän menetelmän käyttöön kuitenkin vasta vuoden vaihteesta eteenpäin. Syynä tähän on se, että irrotan nyt 30 000 € aiemmasta sijoituspääomasta asunnon ostoon. Vasta vuoden vaihteessa minulla on riittävästi rahaa uuden sijoitusstrategian käyttöön ottamiseksi.

Blogista tulee ehkä hiukan tylsä, koska minulla ei ole vähään aikaan juurikaan sanottavaa raha-asioista. Lisäksi blogin aiheet ovat ajelehtineet jonkin verran pois alkuperäisestä ideasta. Haluaisinkin nyt kommentteja siitä, kannattaako minun jatkaa blogin pitämistä, ja mistä aiheista. Teen tätä kuitenkin huvikseni, ilmaiseksi, ja rajallisilla resursseilla.