keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Osakkeen negatiivinen korrelaatio

Otsakkeen mukaisilla hakusanoilla oli joku Googlettanut ja päätynyt minun blogiini. En tiedä, mikä on ollut haun tarkoitus, mutta joka tapauksessa ajattelin kirjoittaa jotain aiheesta. Monesti kuulee sanottavan, että hajauttaminen on ainoa "ilmainen lounas", joka sijoittajalle on tarjolla. Hajauttamalla voi eliminoida osakekohtaista riskiä, jolloin jäljelle jää vain markkinariski. Eri sektorien ja eri maiden kesken hajauttamisen pitäisi pienentää riskiä. Ikävä kyllä nykyisillä globaaleilla markkinoilla korrelaatiot ovat melkoisen vahvoja, ja todellinen hajauttaminen on haastavaa.

Yksityisen sijoittajan ei tarvitse ostaa isoa lajikoimaa osakkeita, vaan hajautuksen voi tehdä helposti indeksiä seuraavalla ETF:llä. Tällöin suurin osa yksittäisten osakkeiden riskistä on eliminoitu. Jäljelle jää markkinariski. Voiko tälle tehdä mitään? Löysin tuoreen listan vaihdon perusteella suosituimmista ETF:stä (http://etfdb.com/compare/volume/). Kun karsitaan pois vivutetut ja käänteiset ETF:t, jäljelle jää seuraava lista (suluissa ticker):
  1. SPDR S&P 500 (SPY)
  2. Financial Select Sector SPDR (XLF)
  3. Russell 2000 Index Fund (IWM)
  4. MSCI Emerging Index Fund (EEM)
  5. QQQ, kohdeindeksi Nasdaq (QQQ)
  6. FTSE China 25 Index Fund (FXI)
  7. Emerging Markets ETF (VWO)
  8. MSCI EAFE Index Fund (EFA)
  9. Silver Trust (SLV)
  10. S&P 500 VIX Short-Term Futures ETN (VXX)
  11. Energy Select Sector SPDR (XLE)
  12. Industrial Select Sector SPRD (XLI)
  13. MSCI Japan Index Fund (EWJ)
  14. MSCI Brazil Index Fund (EWZ)
  15. SPRD Gold Trust (GLD)
  16. Materials Select Sector SPDR (XLB)
  17. Market Vectors TR Gold Miners (GDX)
  18. United States Oil Fund (USO)
Näissä on mukana suuria indeksejä seuraavia ETF:iä (SPY, IWM, QQQ), sektorikohtaisia ETF:iä (XLF, XLE, XLI, XLB), eri markkina-alueille keskittyviä ETF:iä (EEM, FXI, VWO, EFA, EWJ, EWZ), ja raaka-aineita seuraavia ETF:iä (SLV, GLD, USO), sekä pari erikoisempaa tuttavuutta (VXX, GDX). Saako näillä aikaiseksi hyvän hajautuksen? Tutkitaan ETF:ien korrelaatioita viimeisen 6 kk ajalta (ks. Taulukko 1).


EEMEFAEWJEWZFXIGDXGLDIWMQQQSLVSPYUSOVWOVXXXLBXLEXLFXLI
EEM1.00
EFA0.941.00
EWJ0.860.921.00
EWZ0.950.900.791.00
FXI0.950.860.770.881.00
GDX0.480.430.390.490.461.00
GLD0.060.010.030.070.090.701.00
IWM0.910.920.830.870.850.37-0.071.00
QQQ0.900.890.810.860.840.42-0.050.931.00
SLV0.260.210.200.290.260.750.790.150.141.00
SPY0.940.960.860.900.870.41-0.070.970.960.161.00
USO0.730.690.630.740.670.510.130.690.700.400.721.00
VWO1.000.940.860.950.950.470.060.910.890.270.930.731.00
VXX-0.86-0.87-0.78-0.83-0.79-0.420.03-0.87-0.86-0.24-0.89-0.66-0.851.00
XLB0.930.930.830.900.870.520.060.950.920.280.970.730.93-0.891.00
XLE0.910.920.820.900.840.490.030.930.920.270.960.770.91-0.880.961.00
XLF0.910.920.830.870.840.36-0.100.940.870.130.950.650.90-0.850.920.911.00
XLI0.920.940.840.890.850.39-0.070.960.930.160.980.710.92-0.880.960.940.941.00
Taulukko 1. Korrelaatiot laskettu palvelun: http://etfscreen.com/corrmatrix.php avulla.

On suhteellisen helppo nähdä, että korrelaatiot ovat vahvoja eri indeksien välillä (r ≥ 0.93), eri sektoreilla (r ≥ 0.91), ja eri markkina-alueilla (r ≥ 0.77). Raaka-aineet, erityisesti kulta, tekevät poikkeuksen. Tosin öljy korreloi melko vahvasti osakkeiden kanssa. VXX perustuu VIX-indeksiin, joka mittaa markkinoiden volatiliteettia. Sillä on vahva negatiivinen korrelaatio osakkeiden kanssa.

Mitä tästä opimme? Tietenkään vain yhden ajanjakson korrelaatioista ei pidä vetää liian suuria johtopäätöksiä, mutta lienee selvää, että ostamalla yhtä osakepohjaista ETF:ää, voi saada suuren osan mahdollisista hajauttamisen hyödyistä. Jos oikeasti halutaan suurempaa hajauttamista, on katsottava osakemarkkinoiden ulkopuolelle. Edellä ei ole vielä käsitelty kaikkia mahdollisia ETF:iä, vaan ainoastaan eniten vaihdettuja. Yksi omaisuusluokka, joka on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle ovat joukkovelkakirjat. Asiasta kiinnostunut lukija löytää niiden korrelaatiot edellä mainitun palvelun kautta.

lauantai 3. joulukuuta 2011

Uusi strategia

Lupasin jo kirjoitella jotain uudesta strategiastani, jota alan noudattamaan vuoden vaihteesta eteenpäin tai ehkä jo hiukan sitä ennen. Tavoitteena ei ole saada niinkään suuria tuottoja kuin välttää suuri heilahteluja sijoitussalkun arvossa. Kuva 1 havainnollistaa tätä asiaa. Siinä on kuvattuna valitsemani strategia verrattuna S&P 500 -indeksiin tältä vuodelta. Jyrkän kasvun aikoina strategia jää jälkeen markkinoista, mutta toisaalta suurissa pudotuksissa ei tiputa juurikaan (2007-09 peak-to-trough pudotus oli 20 %, kun monet indeksit tulivat alas 60 %). Pitkällä aika välillä tuotto on melkolailla sama kuin esim. S&P 500:n, mutta volatiliteetti on huomattavasti pienempi. Pitkän ajan kurssikäyrä on melkein rypytön viiva yläviistoon eli jokaisen sunnuntaisijoittajan märkä uni.
Kuva 1. Uusi strategia verrattuna S&P 500 -indeksiin tänä vuonna.
Mitään maagista tässä strategiassa ei siis ole. Perusidea on sijoittaa rahaa muuhunkin kuin osakkeisiin. Osakkeet korreloivat vahvasti keskenään erityisesti laskusuhdanteissa. Nykyisillä globaaleilla markkinoilla myös eri markkina-alueet korreloivat keskenään. Sen sijaan eri omaisuuslajien välillä ei ole juurikaan korrelaatiota tai se on jopa negatiivinen. Lievä, mutta tilastollisesti merkittävä negatiivinen korrelaatio löytyy mm. osakkeiden ja valtioiden joukkovelkakirjojen väliltä. Muita sijoituskohteita ovat mm. valuutat, arvometallit, kiinteistöt, ja muu kiinteä omaisuus. Näiden ja osakkeiden välillä korrelaatiot ovat usein lähellä nollaa. Muitakin kuin osakkeita voi ostaa arvopapereiden (esim. ETF:t) kautta, joten tarvetta esimerkiksi fyysisen omaisuuden varastointiin ei synny.

On myös huomattava eri omaisuusluokkien osakkeisiin nähden erilainen käyttäytyminen esim. inflaation suhteen tai talouden nousu- ja laskusuhdenteissa. Sopivalla hajautuksella voi välttää suuria pudotuksia sijoitussalkun arvossa. Toinen strategiaan liittyvä keskeinen idea on salkun tasapainottaminen sopivin väliajoin. On selvää, että parhaiten tuottanut omaisuusluokka kasvattaa osuuttaan salkussa ja huonosti tuottaneet pienentävät suhteellista osuuttaan. Toisaalta, jos emme yritä ennustaa tulevaisuutta menneiden tuottojen perusteella, optimaaliset omaisuusluokkien painot määräytyvät korrelaatioiden perusteella. Siksi tasapainottaminen on tarpeen. Useimmissa tapauksissa tämä onnistuu ostamalla lisää huonoiten pärjänneitä omaisuusluokkia. Tällöin kaupankäyntikulut ja veroseuraumukset pysyvät pieninä.

Tämä strategia on toivottavasti sellainen, että se antaa mahdollisuuden nukkua yöt rauhassa. Koska strategia pärjää sekä nousu- että laskusuhdanteessa, ei ole tarpeen seurailla talousuutisia. Jatkan tosin parin kaverini kanssa edelleen uusien strategioiden metsästystä, mutta voi mennä vuosia ennen kuin löydämme mitään toteuttamisen arvoista. Sillä aikaa keräilen rahaa tällä strategialla.

torstai 1. joulukuuta 2011

Marraskuun tulos

Marraskuussa tapahtui henkilökohtaisessa elämässä suuri muutos, kun vaihdoin asuntoa. Tästä syntyi jonkin verran ylimääräisiä kuluja, joten en saanut säästöön ihan niin paljon rahaa kuin olin ajatellut. Lisäksi panin 30 000 € kiinni asuntoon, joten se on pois sijoitusvarallisuudesta, joka on käytettävissä arvopapereihin. Tästä johtuen alkuperäinen tavoite eli 100 000 € reilun kolmen vuoden sisään ei onnistu, jos tuota asuntoon sijoitettua summaa ei lasketa mukaan. Olkoon tavoite siis tästä lähin ns. net worth -tavoite eli arvopapereiden lisäksi lasken mukaan asunnon arvon vähennettynä sitä varten otetulla velalla.

Joka tapauksessa säästöä kertyi siis marraskuussa 825,75 €. Omaisuuden arvo kasvoi marraskuussa 4,40 % eli se on nyt 41 614,88 €. Sijoitusten tuotto ilman pääoman lisäystä oli siis 2,33 %. Kuva 1 näyttää omaisuuden arvon kehityksen tältä vuodelta.
Kuva 1. Pääoman toteutunut kehitys ja tavoite vuodelta 2011.
Maaginen 40 000 € raja meni siis rikki. Tämä olisi tapahtunut jo jokunen kuukausi aiemmin, jos en olisi pannut rahojani osakkeisiin. Mutta kuten olen jo moneen kertaan todennut, riskinotto kuuluu sijoittamiseen, jos haluaa saada tuottoa. Välillä nuo riskit sitten vaan toteutuvat. On parempi, että ne toteutuvat nyt, koska rahasummat ovat vielä suhteellisen pieniä. Toisaalta laskusuhdanne kasvattaa myös sijoittajana luonnetta aivan toisella tavalla kuin noususuhdanne. Noususuhdanteeseen osaa kuka tahansa keksiä tuottavia sijoitusmenetelmiä, mutta karhumarkkinoilla todellinen riskinottokyky ja strategioiden toimivuus paljastuu.

Lähitulevaisuuden suunnitelmat alkavat selkiytyä. Olen nyt myynyt loputkin spekulatiiviset sijoitukset pois. Vielä viikko sitten olin sitä mieltä, että laskusuhdanne tuottaa uudet pohjat. Nyt en ole siitä enää niin varma. Kun euron hajoaminen on otettu esille jo sellaisena vaihtoehtona, että yritykset varautuvat siihen, ovat politiikot oikeasti selkä seinää vasten. Kohta jokin suurempi taho (IMF tai EKP) puuttuu asioihin tavalla, josta seuraa, että en haluaisi pitää positioita markkinoita vastaan. Sen opin spekuloinneistani, että markkinoita vastaan pelaavan aikaväli on lyhyt ja voitot kannattaa kotiuttaa ajoissa, koska on monen vaikutusvaltaisen tahon intresseissä, että päätrendi on ylöspäin.

Nyt kerään sen verran irtonaista rahaa, että voin aloittaa uuden strategiani mukaisen sijoittamisen. Tai ehkä säästäminen on parempi sana kuin sijoittaminen, koska kyseessä on pohjimmiltaan passiivinen strategia. Yritän löytää aikaa kirjoittaa siitä tarkemmin tässä joulukuun aikana.