Huhtikuusta lähtien ovat Helsingin pörssin indeksit olleet laskussa. Vielä 5.4. OMX Helsinki 25:n päätöskurssi oli 2 680,17 ja nyt 23.6. se päätyi lukemaan 2 266,02. pudotusta on siis tullut 15,5 %. OMX Helsinki GI oli huipussaan 2.5. lukemilla 13 585,46 ja nyt se on 11 535,11 eli pudotus on 15,1 %. Heikompia tämä hirvittää. Jos on sattunut sijoittamaan Helsingin pörssin OMXH25-indeksirahastoon, on tuo yli 15 % arvonmenetys osunut kohdalle.
Yksittäisiin Helsingin pörssin osakkeisiin sijoittaneet ovat menettäneet joko enemmän tai vähemmän kuin indeksiin sijoittaneet. Erityisesti sääliksi käy Nokian omistajia. Vielä 11.5. osakeen hinta oli 6,105 €, mutta nyt siitä saa enää 4,144 €. Tämä tarkoittaa 32,1 % pudotusta.
Tietysti tällaiset pudotukset eivät ole mitään suuriin romahduksiin verrattuna, mutta ne voivat saada yksittäisen sijoittajan menettämään jopa enemmän rahaa kuin pelkkä kurssidata antaisi ymmärtää. Miten niin? Siten, että osakkeita myydään ja ostetaan väärissä paikoissa.
Kuvittele naiivia sijoittajaa, joka ostaa osakkeita, kun kurssit ovat nousseet jo pitkään. Hän sattuu ostamaan osakkeita lähellä huippua, jonka jälkeen alkaa kurssien lasku. Tämä sijoittajamme ei halua myöntää itselleen virheratkaisuaan, vaan pitää osakkeita siinä toivossa, että kohta noususuhdanne taas jatkuu. Lasku syvenee ja pelko hiipii sijoittajamme puseroon, mutta hän päättää pitää osakkeistaan kiinni vielä vähän aikaa. Sitten tulee yksittäisenä päivänä raskas monen prosentin pudotus ja sijoittajamme ajattelee: "Nyt on aika myydä tai käy vielä huonommin". Ja myynti tapahtuu syvimmässä kuopassa, josta kurssit sitten äkkiä ponnahtavat nousuun. Naiivi sijoittajamme hävinyt suuren summan rahaa ja pettynyt osakemarkkinoihin kokonaisuutena. Hän päättää pysyä pois osakkeista toistaiseksi. Sitten taas muutaman vuoden päästä, kun kurssit ovat taas kohonneet, mieli muuttuu, ja sama ralli alkaa taas alusta.
Naiivi sijoittajamme on onnistunut ajoittamaan markkinoita: ostamaan kalliilla ja myymään halvalla. Harmillista tässä ajoittamisen onnistumisessa on se, että sijoittajan kultaisen säännön mukaan pitäisi toimia täsmälleen päinvastoin. Kun tunteiden, erityisesti pelon, antaa sanella sijoituspäätöksiä, ovat tulokset huonot. Parempi on laatia sijoitusstrategia ja pysyä siinä. Paitsi että näin estetään tunnepitoiset hölmöilyt, niin myös annetaan mahdollisuus testata strategian toimivuus, koska sijoittaminen on tehty yksiselitteisten sääntöjen perusteella. Näitä sääntöjä voi sitten muokata, jos tulokset ovat huonoja.
Buy-and-hold -strategia pärjää hyvin verrattaessa sitä useimpiin aktiiviseen kaupankäyntiin perustuviin strategioihin. Se onkin suositeltava useimmille meistä, joilla ei ole aikaa tai mahdollisuutta laajaan sijoitusstategioiden vertailuun tai aktiiviseen tiedon hankintaan, jotka ovat edellytyksenä markkinoiden mahdollisesta tehottomuudesta hyötymiseksi. Dollar-cost-averaging -efektin ansioista säännöllinen sijoittaja tulee lisäksi hankineeksi osakkeita keskiarvoa halvempaan hintaan. Näiden kahden asian muistaminen hillitsee ainakin minun sormeni liikkeitä osto- ja myyntinappulan kanssa.
lauantai 25. kesäkuuta 2011
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Step-by-step miljonäärit
Amerikkalaiset rakastavat step-by-step ohjeita. Tällaisen vaikutelman ainakin saa, kun lueskelee nettisivustoja, joilla neuvotaan, miten rikastua. Ja niitä sivustojahan riittää. Ihmiset haluavat rikastua ja siksi sitä koskeville neuvoille on kysyntää. Tämän ovat huomanneet myös neuvonantajat, jotka tarjoavat henkilökohtaista taloutta käsitteleviä kirjoja, kursseja, ja palveluita - ja tietysti maksusta.
Eron suomalaiseen tarjontaan huomaa vierailemalla kirjakaupoissa. Käväisin Helsingin keskustassa kahdessa Suomalaisessa kirjakaupassa sekä Akateemisessa kirjakaupassa. Suomalaisesta kirjakaupasta ei löytynyt käytännössä mitään talousaiheista kirjallisuutta. Hyllyissä oli kyltit, minkä aiheista kirjallisuutta mistäkin löytyy. Minulla oli vaikeuksia miettiä, minkä otsakkeen alta edes etsiä, koska aihetta "talous" ei ollut. Vierailu Akateemiseen kirjakauppaan oli hedelmällisempi. Kirjakaupan nimen mukaisesti sieltä löytyi paljon yliopiston kurssimateriaaliksi soveltuvia kirjoja. Vähemmän oli yleistajuista luettavaa, joka olisi suunnattu suurelle yleisölle. Käytännössä kaikki oli yhdessä hyllykössä, kaupan perällä. Tilanteesta ei voine syyttää kirjakaupaa, vaan kysyntä määrännee tarjonnan.
Vierailin työmatkalla äskettäin USA:ssa. Jo Chicagon lentokentältä löytyi useampi kirjakauppa, jossa oli enemmän yleistajuista talousaiheista luettavaa kuin Akateemisessa kirjakaupassa. Kun pääsin perille erääseen länsirannikon suureen kaupunkiin, vierailin paikallisessa kirjakaupassa. Ensin lähdin miettimään, minkähän otsikon alta täältä löydän talousaiheiset kirjat, mutta yllätys oli suuri, kun tajusin, että aiheelle oli omistettu kymmeniä hyllymetrejä. Hyllyjä katsellessani huomasin, että kirjat oli jaettu alakategorioihin: sijoittaminen, taloustiede, henkilökohtainen talous, ..., hetkinen: henkilökohtainen talous? (personal finance). Tämä kategoria oli jotain, mistä en uskonut, että voitaisiin kirjoittaa hyllymetreittäin.
USA:ssa omat hankaluutensa aiheuttavat ilmeisen monimutkainen verotus, maksullinen koulutus sekä eläkesuunnitelmat. USA:n sosiaaliturva ei ole samanlainen kuin suomessa, ja työeläkkeet ovat tietyssä määrin vapaaehtoisia ja riippuvat työnantajasta. Tämän vuoksi suuri määrä kirjallisuutta on omistettu sille, miten maksaa lasten koulunkäynti ja oma eläke. Toki peruskoulutus on turvattu yleisen järjestelmän puitteissa ja jonkinlainen minimieläke on olemassa, mutta useimmille nämä eivät riitä. Kaiken lisäksi Yhdysvalloissa on vallalla vielä suurempi kulutuskulttuuri kuin Euroopassa, ja suuri osa ihmisistä hankkii tavaraa velaksi. Ei ihme, että neuvoja tarvitaan.
Tavallaan huvittava piirre henkilökohtaisen talouden kirjoissa oli se, että niissä luvattiin, että niiden neuvoja noudattamalla voisi tulla rikkaaksi, ehkäpä jopa miljonääriksi, ja sitten annettiin step-by-step-tyyliin askeleet, joilla tuo tavoite saavutettaisiin. Neuvot sinänsä ovat ihan hyviä, mutta minun mielestäni itsestään selviä. Tässä esimerkki:
Tässä on pieni laskelma siitä, miten step-by-step ohjeet voisivat toimia. Oletetaan, että ihminen on päässyt siihen vaiheeseen, että hän on maksanut turhat velat pois. Hän tekee työtä, josta jää verojen jälkeen käteen 25 000 € vuodessa. Kuvitellaan, että hän kuluttaa siitä 15 000 €, minkä pitäisi riittää kohtuulliseen elämiseen, jos ei tee asioita jotenkin erityisen hölmösti. Säästöön jäisi näin 10 000 € vuodessa. Pelkästään säästämällä miljoonan euron kasaamiseen menisi näin ollen 100 vuotta. Jos kuitenkin säästöt sijoitetaan siten, että niille saadaan 6 % vuotuinen korko, miljoona euroa on kasassa 33 vuodessa. Jos säästöön saa enemmän tai löytää tuottavamman sijoitusstrategian, pääsee vauhdikkaammin tavoitteeseen. Toki miljoona euroa on vuosien kuluttua inflaation vuoksi vähemmän rahaa kuin se on nyt, mutta ei se estä kutsumasta sen hankkinutta ihmistä miljonääriksi.
Niin, ja mitä siihen kirjakaupassa vierailuun tuli, en ostanut mitään personal finance -osiosta. Aikani jahkailtua, ostin lentokentältä Nassim Talebin kirjan Black Swan. Palaan ehkä mustiin joutseniin sitten myöhemmin.
Eron suomalaiseen tarjontaan huomaa vierailemalla kirjakaupoissa. Käväisin Helsingin keskustassa kahdessa Suomalaisessa kirjakaupassa sekä Akateemisessa kirjakaupassa. Suomalaisesta kirjakaupasta ei löytynyt käytännössä mitään talousaiheista kirjallisuutta. Hyllyissä oli kyltit, minkä aiheista kirjallisuutta mistäkin löytyy. Minulla oli vaikeuksia miettiä, minkä otsakkeen alta edes etsiä, koska aihetta "talous" ei ollut. Vierailu Akateemiseen kirjakauppaan oli hedelmällisempi. Kirjakaupan nimen mukaisesti sieltä löytyi paljon yliopiston kurssimateriaaliksi soveltuvia kirjoja. Vähemmän oli yleistajuista luettavaa, joka olisi suunnattu suurelle yleisölle. Käytännössä kaikki oli yhdessä hyllykössä, kaupan perällä. Tilanteesta ei voine syyttää kirjakaupaa, vaan kysyntä määrännee tarjonnan.
Vierailin työmatkalla äskettäin USA:ssa. Jo Chicagon lentokentältä löytyi useampi kirjakauppa, jossa oli enemmän yleistajuista talousaiheista luettavaa kuin Akateemisessa kirjakaupassa. Kun pääsin perille erääseen länsirannikon suureen kaupunkiin, vierailin paikallisessa kirjakaupassa. Ensin lähdin miettimään, minkähän otsikon alta täältä löydän talousaiheiset kirjat, mutta yllätys oli suuri, kun tajusin, että aiheelle oli omistettu kymmeniä hyllymetrejä. Hyllyjä katsellessani huomasin, että kirjat oli jaettu alakategorioihin: sijoittaminen, taloustiede, henkilökohtainen talous, ..., hetkinen: henkilökohtainen talous? (personal finance). Tämä kategoria oli jotain, mistä en uskonut, että voitaisiin kirjoittaa hyllymetreittäin.
USA:ssa omat hankaluutensa aiheuttavat ilmeisen monimutkainen verotus, maksullinen koulutus sekä eläkesuunnitelmat. USA:n sosiaaliturva ei ole samanlainen kuin suomessa, ja työeläkkeet ovat tietyssä määrin vapaaehtoisia ja riippuvat työnantajasta. Tämän vuoksi suuri määrä kirjallisuutta on omistettu sille, miten maksaa lasten koulunkäynti ja oma eläke. Toki peruskoulutus on turvattu yleisen järjestelmän puitteissa ja jonkinlainen minimieläke on olemassa, mutta useimmille nämä eivät riitä. Kaiken lisäksi Yhdysvalloissa on vallalla vielä suurempi kulutuskulttuuri kuin Euroopassa, ja suuri osa ihmisistä hankkii tavaraa velaksi. Ei ihme, että neuvoja tarvitaan.
Tavallaan huvittava piirre henkilökohtaisen talouden kirjoissa oli se, että niissä luvattiin, että niiden neuvoja noudattamalla voisi tulla rikkaaksi, ehkäpä jopa miljonääriksi, ja sitten annettiin step-by-step-tyyliin askeleet, joilla tuo tavoite saavutettaisiin. Neuvot sinänsä ovat ihan hyviä, mutta minun mielestäni itsestään selviä. Tässä esimerkki:
- Tee työtä
- Kuluta vähemmän kuin tienaat
- Maksa luottokorttivelat pois
- Pane ylijäävät rahat säästöön
- Sijoita säästöt viisaasti
Tässä on pieni laskelma siitä, miten step-by-step ohjeet voisivat toimia. Oletetaan, että ihminen on päässyt siihen vaiheeseen, että hän on maksanut turhat velat pois. Hän tekee työtä, josta jää verojen jälkeen käteen 25 000 € vuodessa. Kuvitellaan, että hän kuluttaa siitä 15 000 €, minkä pitäisi riittää kohtuulliseen elämiseen, jos ei tee asioita jotenkin erityisen hölmösti. Säästöön jäisi näin 10 000 € vuodessa. Pelkästään säästämällä miljoonan euron kasaamiseen menisi näin ollen 100 vuotta. Jos kuitenkin säästöt sijoitetaan siten, että niille saadaan 6 % vuotuinen korko, miljoona euroa on kasassa 33 vuodessa. Jos säästöön saa enemmän tai löytää tuottavamman sijoitusstrategian, pääsee vauhdikkaammin tavoitteeseen. Toki miljoona euroa on vuosien kuluttua inflaation vuoksi vähemmän rahaa kuin se on nyt, mutta ei se estä kutsumasta sen hankkinutta ihmistä miljonääriksi.
Niin, ja mitä siihen kirjakaupassa vierailuun tuli, en ostanut mitään personal finance -osiosta. Aikani jahkailtua, ostin lentokentältä Nassim Talebin kirjan Black Swan. Palaan ehkä mustiin joutseniin sitten myöhemmin.
torstai 2. kesäkuuta 2011
Tappiollinen toukokuu
Toukukuu oli indeksien mukaan tappiollinen. OMX Helsinki GI oli huhtikuun 29. päivänä 13 494,23 ja toukokuun viimeisenä päivänä 12 919,92. Pudotusta tuli siis 4,26 %. Syitä kurssien laskulle lienee monia, enkä aio niihin tässä sen kummemmin perehtyä. Nokian tulosvaroitus viimeisenä päivänä toki oli yksi selvä tapahtuma, mutta jo ennen sitä indeksi oli pudonnut. Näyttäisi siltä, että epävarmuus on markkinoille suurempaa myrkkyä kuin toteutunut ikävä tapahtuma. Tämä näkemys olisi sopusoinnussa psykologisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan ihmiset kokevat jatkuvat pienet ikävät asiat pahempana kuin yksittäisen suuren ikävän asian, vaikka tuolla suurella asialla olisi enemmän merkitystä kuin noilla pienillä yhteensä.
Henkilökohtaisen talouden kannalta toukokuu ei ollut yhtä heikko. Tappiota toki tuli, mutta koska osakkeet muodostavat vain osan varoistani, arvonalennus jäi noin 1,09 %:iin. Osakesalkun kehitys viimeisen kuukauden aikana on nähtävissä Kuvasta 1. Sen osalta takkiin tuli 2,12 %.
Nyt voi myös jo tarkastellan salkun kehitystä kolmen kuukauden aikavälillä. Kuvassa 2 näytetään maalis-toukokuun tulos osakesalkun ja vertailuindeksin osalta.
Vaikka kurssit suuntautuivat alaspäin, jatkoin sijoitussuunnitelman mukaista toimintaa ja ostin loppukuusta lisää osakkeita. En pyri erityisesti ajoittamaan markkinoita, vaan sijoitan säännöllisesti. Näin pääsen hyötymään "dollar cost averaging" efektistä eli saan ostettua enemmän osakkeita, kun kurssit ovat alhaalla ja vähemmän, kun ne ovat ylhäällä. Näin keskimäärin ostan osakkeita halvemmalla kuin kurssista laskettu keskihinta. Tämä ei toki olisi optimaalinen strategia, jos käytettävissä olisi suuri könttäsumma, mutta koska rahaa vapautuu käyttöön joka tapauksessa vain noin kerran kuussa, on luonnollista sijoittaa se kerran kuussa. Harvempi sijoitusväli toki säästäisi kaupankäyntikuluissa, mutta nytkin kustannukset ovat reilusti alle 0,5 % sijoitettavasta summasta, joten en lähde suunnitelmaa muuttamaan.
Tällä hetkellä sijoitussalkku koostuu kotimaisista osakkeista ja korkosijoituksista pääosin Euroopan markkinoille. Korkosijoitusten ja osakkeiden välinen korrelaatio on pieni ja osakkeet on lisäksi hajautettu eri toimialoille. Olen miettinyt vielä laajempaa hajautusta riskien hallinnan vuoksi. Kävin läpi ETF:iä, jotka sijoittavat eri maantieteellisille alueille. Laskin niiden välisiä korrelaatioita, ja löysin mielenkiintoisia yhteyksiä. Harmittavasti kuitenkin noiden kyseisten ETF:ien kulut ovat liian suuret minun makuuni. Etsimisen jälkeen päädyin Vanguardin ETF:iin, joissa osassa kulut ovat todella alhaiset. Joudun kuitenkin ostamaan nuo ETF:t USA:sta, mikä lisää kaupankäyntikustannuksia. Siksi pyrin ostamaan niitä suuremmissa erissä eli en pysty toteuttamaan suunnitelmaa heti.
Osakeiden arvon menetyksestä huolimatta sain säästöön taas lisää rahaa, joten kokonaisuus jäi plussan puolelle. Verojen ja elämiskulujen jälkeen palkasta jäi käteen 1 532,79 €. Nyt kahdeksan kuukauden keskimääräinen säästö on 1 393,21 €, mikä on yli tavoitteen. Ei ole mitään syytä, miksi en voisi jatkaa samalla linjalla tästä eteenpäinkin, joten kuukausittaisen säästötavoitteen voin nostaa samantien 1 350 €:on.
Rahaa on yhteensä siis kasassa 36 426,49 €. Tämä tarkoittaa 3,44 %:n lisäystä viime kuuhun.
Henkilökohtaisen talouden kannalta toukokuu ei ollut yhtä heikko. Tappiota toki tuli, mutta koska osakkeet muodostavat vain osan varoistani, arvonalennus jäi noin 1,09 %:iin. Osakesalkun kehitys viimeisen kuukauden aikana on nähtävissä Kuvasta 1. Sen osalta takkiin tuli 2,12 %.
 |
| Kuva 1. Salkun (sininen viiva) ja vertailuindeksin (oranssi viiva) tuotot kuukauden sisällä. |
 |
| Kuva 2. Maalis-toukokuu. Salkku (sininen viiva) on 4,62 % plussalla, kun taas vertailuindeksi (oranssi viiva) päätyi 0,76 % miinukselle. |
Tällä hetkellä sijoitussalkku koostuu kotimaisista osakkeista ja korkosijoituksista pääosin Euroopan markkinoille. Korkosijoitusten ja osakkeiden välinen korrelaatio on pieni ja osakkeet on lisäksi hajautettu eri toimialoille. Olen miettinyt vielä laajempaa hajautusta riskien hallinnan vuoksi. Kävin läpi ETF:iä, jotka sijoittavat eri maantieteellisille alueille. Laskin niiden välisiä korrelaatioita, ja löysin mielenkiintoisia yhteyksiä. Harmittavasti kuitenkin noiden kyseisten ETF:ien kulut ovat liian suuret minun makuuni. Etsimisen jälkeen päädyin Vanguardin ETF:iin, joissa osassa kulut ovat todella alhaiset. Joudun kuitenkin ostamaan nuo ETF:t USA:sta, mikä lisää kaupankäyntikustannuksia. Siksi pyrin ostamaan niitä suuremmissa erissä eli en pysty toteuttamaan suunnitelmaa heti.
Osakeiden arvon menetyksestä huolimatta sain säästöön taas lisää rahaa, joten kokonaisuus jäi plussan puolelle. Verojen ja elämiskulujen jälkeen palkasta jäi käteen 1 532,79 €. Nyt kahdeksan kuukauden keskimääräinen säästö on 1 393,21 €, mikä on yli tavoitteen. Ei ole mitään syytä, miksi en voisi jatkaa samalla linjalla tästä eteenpäinkin, joten kuukausittaisen säästötavoitteen voin nostaa samantien 1 350 €:on.
Rahaa on yhteensä siis kasassa 36 426,49 €. Tämä tarkoittaa 3,44 %:n lisäystä viime kuuhun.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)