Riippumattomuuden tasot

Mitä on taloudellinen riippumattomuus? Eri ihmisille se tarkoittaa eri asioita. Minulle se merkitsee ennen kaikkea sitä, että tuon tilan saavuttaneen ihmisen ei tarvitse tehdä töitä koko loppuelämänsä aikana, jos hän ei halua tehdä töitä. Tuohon tilaan tarvittava rahamäärä riippuu epäilemättä elintasosta, jota halutaan pitää yllä. Mitä suurempi rahamäärä tarvitaan, sitä vaikeampaa tuon tilan saavuttaminen on. Seuraavaksi jaan taloudellisen riippumattomuuden kolmeen eri tasoon ja käsittelen niihin tarvittavaa rahamäärä ja mahdollisuuksia tuon rahamäärän keräämiseen.

1. Rikkaan ihmisen riippumattomuus
Rikkaalla ihmisellä tarkoitan sellaista ihmistä, joka pystyy ylläpitämään luksuselintasoa työtä tekemättä. Raja on häilyvä, mutta puhutaan kuitenkin vähintään kymmenien miljoonien eurojen omaisuudesta. Suomalaisista oman ikäluokkani edustajista mainittakoon esimerkkinä Kimi Räikkönen. Lehdet otsikoivat tässä äskettäin, että hän torjui miljoonasopimuksen. Tämä on osoitus riippumattomuudesta. Kimi on niin rikas, ettei hänen tarvitse tehdä tiettyä työtä, vaan hän voi itse valita, miten aikansa kuluttaa.

Tie rikkaan ihmisen riippumattomuuteen ei kuitenkaan ole avoin kaikille. Kymmenien miljoonien omaisuus saavutetaan tavallisesti jollakin seuraavista tavoista:

• Perimällä vanhempien omaisuus
• Olemalla maailman huipulla jossakin rahakkaassa urheilulajissa tai viihteen muodossa
• Perustamalla oma yritys oikeaan aikaan oikealle alalle

Suomessa on joitakin rikkaita sukuja, joissa satojen miljoonien omaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Satojen miljoonien periminen ei ole välttämätöntä rikkaan ihmisen riippumattomuuden saavuttamiseen, sillä ihminen jo ehtii omankin elämänsä aikana moninkertaistamaan omaisuutensa. On kuitenkin niin, että tyhjästä aloittamalla, palkkatuloista säästämällä, on auttamattomasti myöhässä kymmenien miljoonien omaisuuden saavuttamisesta. Toki sen saavuttaminen on joissakin tapauksissa osoittautunut mahdolliseksi, mutta se on vaatinut erityistä lahjakkuutta ja jonkin verran onnea.

Rahakkaiden urheilulajien maailman huippuille maksetaan miljoonia. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi Formula 1:set, jalkapallo, koripallo, golf, tennis, baseball, nyrkkeily, ja jääkiekko. Sen sijaan joissakin lajeissa palkkiot ovat huomattavasti pienempiä. Esimerkkinä tästä mainittakoon kestävyysjuoksu. Rikkaita maratoonareita on huomattavasti vähemmän kuin rikkaita jalkapalloilijoita. Lajin valinnassa kannattaa siis olla huolellinen, jos rikkaudet kiinnostavat. Suuri merkitys on lajin näkyvyydellä mediassa. Julkisuudesta maksetaan. Samasta syystä elokuva- ja musiikkimaailman tähdille maksetaan huikeita summia. Blockbuster-elokuvissa eivät välttämättä näyttele lahjakkaimmat näyttelijät tai platinalevyjä eivät aina myy luonnonlahjakkuudet. Tärkeintä on se, että viihde uppoa suureen yleisöön, jolloin siitä saa rahaa. Kaiken kaikkiaan tämä on kuitenkin kivinen tie rikkauksiin, koska julkisuudessa näkyvät vain ne, jotka ovat onnistuneet. Sen sijaan miljoonista urallaan epäonnistuneista urheilijoista, muusikoista, ja näyttelijöistä ei kukaan puhu. Suuresta massasta yrittäjiä aina joku selviää voittajana, mutta todenäköisyys sille, että se olet sinä, on äärimmäisen pieni.

Jotkut ovat onnistuneet perustamaan oman yrityksen oikeaan aikaan, ja siten hankkineet omaisuuksia. Jos pystyy olemaan mukana uuden teknologian nousussa ja pääsemään ensimmäisenä täysin uusille markkinoille, ovat mahdollisuudet menestyä hyvät. Näin kävi esimerkiksi 1990-luvun lopun IT-buumissa. Microsoftin ja Applen perustajat ovat miljardöörejä, samoin Googlen ja Facebookin perustajat. On kuitenkin vaikea sanoa etukäteen, mitkä uudet teknologiat tai uutta teknologiaa hyödyntävät palvelut saavat tuulta alleen, ja mistä tulee suosittuja. Pystytkö nyt sanomaan, mikä on seuraava uusi teknologia, joka tuottaa miljardöörejä? Tässäkin lähestymistavassa on siis paljon kiinni hyvästä onnesta.

2. Varakkaan ihmisen riippumattomuus
Varakkaan ihmisen riippumattomuus sen sijaan on jotain, mikä on suuremman ihmisryhmän saavutettavissa. Tällä viittaan riippumattomuuden tasoon, jolla on mahdollista olla tekemättä töitä, ja ylläpitää tavallisen keskiluokkaisen ihmisen elintasoa, ja välillä ehkä kokea jotain luksusta. Tähän ei enää tarvita kymmeniä miljoonia euroja, vaan miljoonat tai jopa vain sadat tuhannet eurot riittävät. Tällaisen rahamäärän voi hankkia joko edellä mainituilla keinoilla, jos menestyy hiukan vaatimattomammin, tai sitten vain säästämällä palkkatyöllä ansaittua rahaa ja sijoittamalla sen hyvin. Myös useimmat lottovoittajat kuuluvat tähän riippumattomuuden luokkaan.

Jos taloudellista riippumattomuutta voi yrittää tavoitella joko epävarmalla tavalla tai suhteellisen varmalla tavalla, valitsen suhteellisen varman tavan, koska saatavan rahamäärän odotusarvo on suurempi. Tämän vuoksi en lottoa tai yritä pyrkiä leffatähdeksi, vaan säästän ja sijoitan. Toki tästä lähestymistavasta puuttuu kaikki glamour ja jännitys, mutta eihän rahan hankkimisen tarvitse olla mielenkiintoista. Mielenkiintoa voi sitten hakea niistä asioista, jotka taloudellisesti riippumaton elämä mahdollistaa.

Jos rahaa ei ole tuhlattavaksi asti, kuten rikkaalla ihmisellä, on talous suunniteltava tarkemmin. Budjetin laatiminen ja siinä pysyminen auttavat siinä, että voi tulla toimeen pienemmällä rahamäärällä. Tällöin riippumattomuus on mahdollista saavuttaa aiemmin. Kun budjetointi on tullut tavaksi, ei se oikeastaan ole mikään rasite, vaan asetettujen säästötavoitteiden saavuttamisesta voi jopa iloita. Budjetointi auttaa myös löytämään mahdollisia lisäsäästökohteita. Se sai minut esimerkiksi luopumaan kalliista kuntosalijäsenyydestä, koska pystyn kyllä huolehtimaan lihaskunnostani kotonakin, kun käytän mielikuvitusta.

Kuitenkin, jos tarkoituksena on elää keskiluokkaista elämää, ei budjetointia tule viedä liian pitkälle. Tällöin nimittäin siirrytään seuraavaan taloudellisen riippumattomuuden luokkaan.

3. Saidan ihmisen riippumattomuus
Saidan ihmisen on helpompi tavoittaa taloudellinen riippumattomuus melko nopeassa tahdissa. Netistä löytyy kuvauksia tällaisen tavoitteen ottaneista ja saavuttaneista ihmisistä (ks. esim. http://earlyretirementextreme.com). Tavoitteena on tällöin karsia kulut minimiin, jolloin pääoma voi olla varsin pieni, mutta riittävä tuollaiseen kituuttamiseen.

Esimerkkinä olkoon 500 € / kk budjetti. Tällöin säästöön jää huomattava osa nettopalkasta. Otetaan tähän esimerkiksi ihminen, jonka nettotulot ovat 2400 € / kk. Arvioidaan pääoman tuotoksi sama 3,2 % kuin edellä. Tällöin pääomaa tarvitaan noin 190 000 €. Koska vastaavasti säästöön jää 2400 € - 500 € = 1900 € kuukaudessa, menee pelkästään säästämällä tavoitteen saavuttamiseen vain 100 kuukautta eli reilu 8 vuotta. Pääoman tuoton ansiosta tuokin aika lyhenee ja taloudellinen riippumattomuus voi olla saavutettu vain viidessä suodessa.

Budjetin karsimiseen vaaditaan kuitenkin kekseliäisyyttä ja itsehillintää. Asuinpaikka on valittava huolella. Uusia tavaroita voi hankkia harvoin. Pitää pyrkiä tekemään asioita itse, sen sijaan että ostaa palveluita. Harrastuksiin ei saa kulua rahaa. Matkailua on rajoitettava. Jos tällainen elämän tyyli tuntuu vetoavalta, on taloudellinen riippumattomuus mahdollista pian. Monet köyhät ihmiset elävät näin olosuhteiden pakosta. Toiset voivat valita elää näin.

Oma valintani
Olen taipuvainen vaihtoehdon 2 suuntaan. En ole tavoittelemassa rikkaan ihmisen elämää, mutta köyhäilykin tuntuu typerältä, jos muutaman vuoden lisäpanostuksella voi saada huomattavasti korkeamman elintason. Olen tehnyt laskelmia, joissa huomioidaan pääoman tuotto ja inflaatio, edellyttäen, että säilytän nykyisen elintasoni. Taloudellinen riippumattomuus on saavutettu, kun pääoman tuotto ylittää menot. Toki aion jättää hiukan marginaalia ja säästää jonkin verran enemmän. Lisäksi suunnitelma täytyy stressitestata korkealla inflaatiolla ja taantumalla. Osakepääoman tuottokaan ei ole tyypillisesti keskiarvoinen tuotto, mutta tästä aiheesta kirjoitan ehkä myöhemmin toisessa tekstissä.

Taloudellisesti riippumattoman elämän rahoitukseen voi käyttää kahta tapaa:

• sijoituskohteista saatavaa passiivista tuottoa, kuten osinkoja ja koroja
• "kuormasta syömistä" eli elämään tarvittavien varojen ottamista pääomasta

Toki aktiivistakin sijoitustoimintaa voi harrastaa, mutta se voidaan lukea myös työksi, jolloin edellä mainittu taloudellisen riippumattomuuden määritelmä ei päde.

Jos käytetään pelkkää passiivista tuotoa, pääoman pitää olla riittävän suuri halutun elintason ylläpitämiseksi. Oletetaan esimerkin vuoksi, että pääoma tuottaa 4 % vuodessa osinkoina. Nykyisellä verolainsäädännöllä veroja menee siitä edelleen 19,6 %. Nettotuotto on siis noin 3,2 %. Oletetaan, että elämiseen kuluu keskimäärin 1200 € / kk eli vuosikulutukseksi tulee 14 400 €. Tällöin tarvittava pääoma on 14 400 € / 3,2 % = 450 000 €. Tämä karkea lasku osoittaa tarvittavan rahamäärän suuruusluokan, vaikka todellisuudessa on otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin edellä huomioon otetut. Esimerkiksi inflaatio, sijoituskohteiden arvonnousu tai -lasku, markkinoiden volatiliteetti, lama-ajat, ja muutokset verotuksessa ovat asioita, jotka kannattaa huomioida.

Jos syödään kuormasta, on pystyttävä arvioimaan tulevaa kulutusta. Jos oletetaan, että työeläke on riittävä loppuelämäksi, tarvitsee kulutusta arvioida vain 63-vuotiaaksi asti. Minulla tämä tarkoittaisi reilua 33 vuotta. Jos kulutukseksi lasketaan nykyrahassa 14 400 € / vuosi, tarvitaisiin nyt seuraavana syntymäpäivänä eläköitymiseen noin 475 000 € ja tuon rahamäärän arvo pitäisi säilyttää inflaatiota vastaan. Ikävä kyllä, tällöin eläke jäisi melko pieneksi. Erään eläkelaskurin mukaan tuleva eläke olisi tällöin nykyrahaan 3 % inflaatiolla diskontattuna noin 850 € / kk, mikä hädin tuskin riittäisi elämiseen.

Onneksi edellä mainitut strategiat voi yhdistää, minkä vuoksi jo 400 000 - 500 000 € summalla voi elää jo varsin mukavaa elämää, koska pääoman tuottaa tuloja ja sen arvo saa laskea eläkeikään mennessä, jolloin maksettu työeläke paikkaa pudonnutta pääomaa. Toisin sanoen siis pääomalta vaadittu tuotto pienenee, koska eläkkeellä voi maksaa suuren osan kuluista, minkä vuoksi pääomakin voi olla pienempi.

Annettakoon tässä esimerkki laskelmasta, jossa tavoitteena on saada sijoitustuotto vastaamaan kulutusta. Oletetaan 3 % inflaatio (vaikuttaa sekä kulutasoon että palkkaan), 2 % tuotto korkosijoituksille, 7 % tuotto osakesijoituksille, ja veroprosentiksi 28 %. Tällöin taloudellinen riippumattomuus toteutuisi ollessani melkein 40-vuotias, noin 315 000 € pääomalla. Prosentteja muuttamalla saadaan erilaisia määriä 200 000 - 600 000 € väliltä ja ikävuosia 35-48 väliltä. Suunnitelma tarkentuu, kunhan olen ensin saavuttanut ensimmäisen tavoiteen eli 100 000 €.