Pelko johtaa epärationaaliseen toimintaan

Huhtikuusta lähtien ovat Helsingin pörssin indeksit olleet laskussa. Vielä 5.4. OMX Helsinki 25:n päätöskurssi oli 2 680,17 ja nyt 23.6. se päätyi lukemaan 2 266,02. pudotusta on siis tullut 15,5 %. OMX Helsinki GI oli huipussaan 2.5. lukemilla 13 585,46 ja nyt se on 11 535,11 eli pudotus on 15,1 %. Heikompia tämä hirvittää. Jos on sattunut sijoittamaan Helsingin pörssin OMXH25-indeksirahastoon, on tuo yli 15 % arvonmenetys osunut kohdalle.

Yksittäisiin Helsingin pörssin osakkeisiin sijoittaneet ovat menettäneet joko enemmän tai vähemmän kuin indeksiin sijoittaneet. Erityisesti sääliksi käy Nokian omistajia. Vielä 11.5. osakeen hinta oli 6,105 €, mutta nyt siitä saa enää 4,144 €. Tämä tarkoittaa 32,1 % pudotusta.

Tietysti tällaiset pudotukset eivät ole mitään suuriin romahduksiin verrattuna, mutta ne voivat saada yksittäisen sijoittajan menettämään jopa enemmän rahaa kuin pelkkä kurssidata antaisi ymmärtää. Miten niin? Siten, että osakkeita myydään ja ostetaan väärissä paikoissa.

Kuvittele naiivia sijoittajaa, joka ostaa osakkeita, kun kurssit ovat nousseet jo pitkään. Hän sattuu ostamaan osakkeita lähellä huippua, jonka jälkeen alkaa kurssien lasku. Tämä sijoittajamme ei halua myöntää itselleen virheratkaisuaan, vaan pitää osakkeita siinä toivossa, että kohta noususuhdanne taas jatkuu. Lasku syvenee ja pelko hiipii sijoittajamme puseroon, mutta hän päättää pitää osakkeistaan kiinni vielä vähän aikaa. Sitten tulee yksittäisenä päivänä raskas monen prosentin pudotus ja sijoittajamme ajattelee: "Nyt on aika myydä tai käy vielä huonommin". Ja myynti tapahtuu syvimmässä kuopassa, josta kurssit sitten äkkiä ponnahtavat nousuun. Naiivi sijoittajamme hävinyt suuren summan rahaa ja pettynyt osakemarkkinoihin kokonaisuutena. Hän päättää pysyä pois osakkeista toistaiseksi. Sitten taas muutaman vuoden päästä, kun kurssit ovat taas kohonneet, mieli muuttuu, ja sama ralli alkaa taas alusta.

Naiivi sijoittajamme on onnistunut ajoittamaan markkinoita: ostamaan kalliilla ja myymään halvalla. Harmillista tässä ajoittamisen onnistumisessa on se, että sijoittajan kultaisen säännön mukaan pitäisi toimia täsmälleen päinvastoin. Kun tunteiden, erityisesti pelon, antaa sanella sijoituspäätöksiä, ovat tulokset huonot. Parempi on laatia sijoitusstrategia ja pysyä siinä. Paitsi että näin estetään tunnepitoiset hölmöilyt, niin myös annetaan mahdollisuus testata strategian toimivuus, koska sijoittaminen on tehty yksiselitteisten sääntöjen perusteella. Näitä sääntöjä voi sitten muokata, jos tulokset ovat huonoja.

Buy-and-hold -strategia pärjää hyvin verrattaessa sitä useimpiin aktiiviseen kaupankäyntiin perustuviin strategioihin. Se onkin suositeltava useimmille meistä, joilla ei ole aikaa tai mahdollisuutta laajaan sijoitusstategioiden vertailuun tai aktiiviseen tiedon hankintaan, jotka ovat edellytyksenä markkinoiden mahdollisesta tehottomuudesta hyötymiseksi. Dollar-cost-averaging -efektin ansioista säännöllinen sijoittaja tulee lisäksi hankineeksi osakkeita keskiarvoa halvempaan hintaan. Näiden kahden asian muistaminen hillitsee ainakin minun sormeni liikkeitä osto- ja myyntinappulan kanssa.