Lupasin jo kirjoitella jotain uudesta strategiastani, jota alan noudattamaan vuoden vaihteesta eteenpäin tai ehkä jo hiukan sitä ennen. Tavoitteena ei ole saada niinkään suuria tuottoja kuin välttää suuri heilahteluja sijoitussalkun arvossa. Kuva 1 havainnollistaa tätä asiaa. Siinä on kuvattuna valitsemani strategia verrattuna S&P 500 -indeksiin tältä vuodelta. Jyrkän kasvun aikoina strategia jää jälkeen markkinoista, mutta toisaalta suurissa pudotuksissa ei tiputa juurikaan (2007-09 peak-to-trough pudotus oli 20 %, kun monet indeksit tulivat alas 60 %). Pitkällä aika välillä tuotto on melkolailla sama kuin esim. S&P 500:n, mutta volatiliteetti on huomattavasti pienempi. Pitkän ajan kurssikäyrä on melkein rypytön viiva yläviistoon eli jokaisen sunnuntaisijoittajan märkä uni.
 |
| Kuva 1. Uusi strategia verrattuna S&P 500 -indeksiin tänä vuonna. |
Mitään maagista tässä strategiassa ei siis ole. Perusidea on sijoittaa rahaa muuhunkin kuin osakkeisiin. Osakkeet korreloivat vahvasti keskenään erityisesti laskusuhdanteissa. Nykyisillä globaaleilla markkinoilla myös eri markkina-alueet korreloivat keskenään. Sen sijaan eri omaisuuslajien välillä ei ole juurikaan korrelaatiota tai se on jopa negatiivinen. Lievä, mutta tilastollisesti merkittävä negatiivinen korrelaatio löytyy mm. osakkeiden ja valtioiden joukkovelkakirjojen väliltä. Muita sijoituskohteita ovat mm. valuutat, arvometallit, kiinteistöt, ja muu kiinteä omaisuus. Näiden ja osakkeiden välillä korrelaatiot ovat usein lähellä nollaa. Muitakin kuin osakkeita voi ostaa arvopapereiden (esim. ETF:t) kautta, joten tarvetta esimerkiksi fyysisen omaisuuden varastointiin ei synny.
On myös huomattava eri omaisuusluokkien osakkeisiin nähden erilainen käyttäytyminen esim. inflaation suhteen tai talouden nousu- ja laskusuhdenteissa. Sopivalla hajautuksella voi välttää suuria pudotuksia sijoitussalkun arvossa. Toinen strategiaan liittyvä keskeinen idea on salkun tasapainottaminen sopivin väliajoin. On selvää, että parhaiten tuottanut omaisuusluokka kasvattaa osuuttaan salkussa ja huonosti tuottaneet pienentävät suhteellista osuuttaan. Toisaalta, jos emme yritä ennustaa tulevaisuutta menneiden tuottojen perusteella, optimaaliset omaisuusluokkien painot määräytyvät korrelaatioiden perusteella. Siksi tasapainottaminen on tarpeen. Useimmissa tapauksissa tämä onnistuu ostamalla lisää huonoiten pärjänneitä omaisuusluokkia. Tällöin kaupankäyntikulut ja veroseuraumukset pysyvät pieninä.
Tämä strategia on toivottavasti sellainen, että se antaa mahdollisuuden nukkua yöt rauhassa. Koska strategia pärjää sekä nousu- että laskusuhdanteessa, ei ole tarpeen seurailla talousuutisia. Jatkan tosin parin kaverini kanssa edelleen uusien strategioiden metsästystä, mutta voi mennä vuosia ennen kuin löydämme mitään toteuttamisen arvoista. Sillä aikaa keräilen rahaa tällä strategialla.
Hyviä ajatuksia. Tuollainen vain vähän korreloivien omaisuusluokkien omistaminen ja kehityksessä jälkeenjääneiden tasapainottaminen lisäostoilla kuuluu omaankin strategiaani. Käytännössä teen tämän itse osakkeilla ja lainoilla (yrityslainat, valtionlainat kehittyneillä ja kehittyvillä markkinoilla).
VastaaPoistaPelkillä ostoilla tasapainottaminen tulee tietysti aina vain vaikeammaksi salkun koon kasvaessa.
Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä omaisuusluokkia aiot hankkia osakkeiden lisäksi salkkuusi, ja milloin?
Koska alussa rahaa on käytettävissä vain vähän, pidän eri sijoituskohteiden määrän minimissä. Jaan rahat vain neljään osaan. Yksi näistä on osakkeet, toinen pitkäaikaiset joukkovelkakirjat, kolmas arvometallit, ja neljäs rahamarkkinarahasto. Näiden väliset korrelaatiot ovat lähellä nollaa, mutta kirjoittelen tästä ehkä tarkemmin myöhemmin. Tutkin myös muita luokkia, mutta yleensä ne korreloivat melko vahvasti jonkin edellä mainitun luokan kanssa, joten niiden mukaan ottaminen vain monimutkaistaa asioita.
VastaaPoistaTasapainottamista teen suhteellisen harvoin, kun rahaa on kertynyt sen verran, että tasapainotus onnistuu pienillä kaupankäyntikuluilla. Muutaman prosentin epätasapainoa ei tarvitse korjata. Koska osa rahoista on rahamarkkinarahastossa, tasapainottamista voi tehdä myös sen avulla ilman ylimääräisiä kustannuksia, erityisesti laskusuhdanteessa.
Näiden lisäksi viidentenä omaisuusluokkana voidaan ajatella olevan kiinteistöt eli asunto, jossa asun. Tällä luokalla on nyt ylipaino, mutta tilanne korjaantunee ajan myötä.
Ok, kuulostaa fiksulta, tosin noista arvometalleista on varmaan mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itsellänikin on osakkeiden ja joukkovelkakirjojen lisäksi rahamarkkinarahastossa "pelikassa", mutta en ole laskenut sitä sijoituskohteeksi, vaan lähinnä käyttötilin parempituottoiseksi korvikkeeksi.
VastaaPoistaHenkilökohtaisesti ajattelen strategiaasi liiankin hajauttavana ja turvallisena. Jos portfolion tuotto on odotettavasti lähes samalla tasolla kuin indeksin, niin parempi olisi ostaa indeksiä ja takoa alitajuntaan ettei se välillä tapahtuva lasku ole niin huono asia. =Minimoit kaupankäyntikulut.
VastaaPoistaKun myös ruvetaan ajattelemaan osakkeita pitkällä aikavälillä mikä sinullakin varmasti on tavoite, niin vuosikemmenten saatossa osakkeet peittoavat turvallisiksi määritellyt valtiolainat selvästi. Ne sopivat paremmin turvaamaan sijoittamista lyhyellä aikavälillä (Kansantaloustieteen oppeja).
Arvometallit, kiinteistöt ja valuutat miellän puhtaasti mahdollisuudeksi ostaa halvalla. Metallit laskevat aina joskus (ja nousevat joskus) jolloin niitä kannattaa harkita jos ne ovat laajalti käytettyjä eli nousua voi täten odottaa. Kiinteistöt ja valuutat vaativat jo asiantuntemusta niiden linkityksestä muihin tekijöihin.
Strategiaksi ehdottaisin yksinkertaista halpojen ja laadukkaiden yhtiöiden etsintää. Se sopii pitkälle tähtäävälle sijoittajalle. Kun teet perustyösi hyvin, voit nukkua yösi rauhassa koska uskot tulevaan. Tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi magic formula, kuitenkin toimivat strategiat ovat jo valmiina opiskeltavaksesi. Oikeasti uuden ja tehokkaan löytäminen on vaikea tehtävä. Hyödynnä valmista tietokirjastoa löytääksesi itseäsi miellyttävän tavan.
Olet oikeassa, sikäli, että osakepoiminnalla saisi varmaankin parempia tuloksia. Se vaan vaatii enemmän työtä kuin minulla on nyt aikaa tai mielenkiintoa panna asiaan. Olen lueskellut Peter Lynchin One Up On Wall Streetiä kyllä sillä silmällä, että tuossa lähestymistavassa on potentiaalia.
VastaaPoistaPelkkää indeksiä ostettaessa osakkeiden ylivertaisuus pitkällä aikavälillä on hiukan kyseenalaista suuren volatiliteetin vuoksi. Viime vuosisadalle mahtuu pitkiä jaksoja, jolloin tuotot olivat lähes nollaa, esim. 1905-1942, 1965-1983, ja 1998-2008. Ei ole mitenkään varmaa, että nyt seuraaville parille kymmenelle vuodelle sattuisi tuottava ajanjakso. Kun ostan useampaa omaisuusluokkaa, voin paremmin taata, että riippumatta aikavälistä (kunhan puhuttaan kuitenkin vuosista) saan haluamani tuoton.
Mitä tulee valmiisiin strategioihin, niin olen niihin tutustunut, mutta olen epäileväinen niiden suhteen. Kun tarpeeksi monta ihmistä noudattaa samaa strategiaa, siitä saatavat hyödyt katoavat. Lisäksi markkinaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja strategia, joka on toiminut menneisyydessä ei välttämättä toimi jatkossa.
Ymmärrän myös uuden toimivan strategian kehittämisen vaikeuden. Sen kehittäminen ennemminkin mukava harrastus kuin jotain, mitä voisi työksi kutsua (Lynchmäinen yritysten taustoihin pikkutarkasti tutustuminen tuntuu minusta enemmän työltä). Strategian testaamisessa voi pudota moniin sudenkuoppiin, varsinkin, jos ei omaa taustaa tieteellisestä työstä. On myös osattava suhtautua kriittisesti omaan työhön, ja hyväksyttävä mahdolliseksi tulokseksi, että kehitetty menetelmä ei toimi. Mutta mitään pakkoahan menetelmän löytämiseksi ei ole, koska kukaan ei tästä minulle maksa, ja teen tätä huvikseni.
En tietenkään tarkoittanut, että sinun pitäisi todella ostaa indeksiä. Se vain on periaatteessa järkevämpää jos odotettu tuotto on muutenkin sen tasolla.
VastaaPoistaJo kehitettyjen strategioiden puolesta kuitenkin puhuu se, että ihminen on laiska olento. Suurin osa tavallisesta kansasta ei omaa kovinkaan kehittynyttä sijoitusstrategiaa. Ja ne jotka ovat tietoisia näistä eivät todennäköisesti noudata niitä, ainakaan niiden vaatiman perusteellisuuden mukaisesti. Isoilla sijoittajilla taas on pääasiallisesti aivan erilainen tyyli kohdeyhtiöidensä valintaan.
Markkinat myllertävät ja muuttuvat aina joskus, mutta perustavat lait ovat aina samoja. Jos jokin kaava on todettu toimivaksi jo pitkältä ajan jaksolta, ei sen toimivuus katoa ellei se perustu jollekin tekijälle joka todella on muuttuva tai esimerkiksi lailla muutettavissa.
Kuitenkin hienoa jos pystyt itse kehittämään uutta strategiaa :) Se tuo aivan erilaisen nautinnon ja ylpeyden kun saavuttaa tulosta puhtaasti omalla työllä. Itse alan suuntautua yhä voimakkaammin kaivamaan halpaa arvoa ja ainakin toistaiseksi annan muiden strategioiden olla.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että suurelle osalle ihmisistä valmiiksi kehitettyjen strategioiden seuraaminen on hyvä vaihtoehto. Oma strategianikin perustuu vahvasti erääseen jo tunnettuun strategiaan, ainakin kunnes löydän paremman.
VastaaPoistaMitä tulee taloustieteen lakeihin, niin on muistettava, että ne eivät ole samalla tavalla pysyviä kuin esimerkiksi fysiikan lait. Esimerkiksi eräs suuri muutos, jonka tulemme näkemään tulevina vuosikymmeninä on väestörakenteen muutos. Kehittyneissä maissa työväestön osuus pienenee ja eläkeläisten osuus kasvaa. Japanin viime vuosikymmenien kehitys on antanut esimakua siitä, mitä tullee tapahtumaan Euroopassa ja USA:ssa pian.
Tohtorin tutkinnon suoritettuani olen kirjoittanut useita tieteellisiä papereita, ja joutunut kyseenalaistamaan vallitsevia teorioita. Aikasempi tutkimus on tietysti tunnettava, ja se on osa tieteentekijän ammattitaitoa. Mutta siihen ei voi jämähtää, jos aikoo palkkansa ansaita. Samaa periaatetta noudatan myös tässä harrastuksessani, jolla ehkä jossain vaiheessa tienaan rahaakin.